USAn Lake Placid isännöi talviuniversiadeja. Suomen joukkue onnistu erinomaisesti.

Sunnuntaina päättyneissä Lake Placidin 2023 talviuniversiadeissa Suomen joukkue onnistui erinomaisesti. Suomen joukkueenjohtaja Jukka Tirri puhkuu tyytyväisyyttä olympiakomitean tiedotteessa.  – Koskaan aikaisemmin universiadihistoriassa suomalaisurheilijat eivät ole voittaneet neljää kultamitalia yksissä kisoissa. Mitalien lisäksi ilahduttavaa on myös se, että onnistumisia tuli laajalla rintamalla. Kaikissa seitsemässä lajissa, joissa suomalaisia nähtiin kilpailemassa, vähintään joku urheilijoistamme ylsi kymppisakkiin. Joukkueestamme huokui hyvä yhteishenki ja kisat olivat urheilijoillemme kaiken kaikkiaan hieno kokemus.

Emil Keräselle kuudes sija suurpujottelussa ja alppiyhdistetyssä.

Hyvinkään Slalomseuran Emil Keränen täytti tulostavoitteen kahteen kertaa. Suurpujottelusta ja alppikompista tuli kuudes sija, superg-kisasta 13:s ja pujottelusta 22:s sija. Keränen on osallistunut aikaisemmin nuorten MM-kisoihin, EYOF-kisoihin ja yli sataan FIS-kisaan maamme rajojen ulkopuolella, joten vertailukohteita on luotettavasti: - Olen samaa mieltä porukan johtajan kanssa. Hieno reissu kaiken kaikkiaan ja isoin urheilutapahtuma, johon olen osallistunut.

FISUtv ja ESPN-urheilukanava lähettivät suoraa kuvaa universiadeista.    

Lake Placid on aika pieni paikka, noin 5000 asukasta. Kisat näkyivät hyvin katukuvassa ja ESPN-urheilukanava sekä FISU.tv hoitivat näkyvyyden laajemmalle. Oman lajin ohjelma oli sen verran tiukka, että muita lajeja ei tullut kovin paljon seurattua. Pika- ja taitoluistelut olivat lähellä, joten niitä käytiin vilkaisemassa. Eniten muita urheilijoita tapasi Olympic Centrissä, missä kaikki kävivät syömässä. Avajaiset olivat hieno, muistiin jäävä yhteistilaisuus, päättäjäiset sujuivat vaisummin, tarinoi Emil Keränen.

Lake Placid on pienin paikka, jossa talviolympialaiset on järjestetty kahteen otteeseen vuosina 1932 ja 1980.

Yhdysvaltoihin tehtyjen matkojen yhteydessä vakiopuheenaihe on aikaero ja hiihtäjillä tärkeä lumen laatu. – Koko reissu kesti kaksi viikkoa ja omia lajeja ei ollut alkupäivinä, joten hyvin ehdin sopeutua uuteen rytmiin. Viides päivä oli pahin, silloin väsytti eniten ja se taisi sattua superg-päivälle. Paluu on tuntunut pahemmalta. Hyvä, ettei haastattelua tehty tulopäivänä.

Kisarinne oli melko helppo, mutta lumen pinta rinteessä vaihteli ja teki laskemisesta hankalaa.

- Ei se lumi ollut poikkeuksellisen aggressiivinen. Enemmän ongelmia tuli rinteessä lumen pinnan vaihteluista. Samaan laskuun mahtui kovaa jäätä, aggressiivista lunta ja pehmeämpiä kohtia, missä joutui paljon mukauttamaan laskemista. Kisarinne oli melko helppo, mutta tekniikkalajien aikana olosuhteet muuttuivat huonommaksi. Vettä satoi ja rinteeseen tuli myös sohjoisia kohtia. Pujottelukisa meni turhan vaikeaksi, murehti Emil.

Pujottelun 22:s sija ei oikein miellyttänyt Emiliä. 

- Kisoissa oli mitalimahdollisuudet, mutta en onnistunut. En ehkä päässyt tarpeeksi tutuksi vaihteleviin lumioloihin. Kokonaisuutena jäin kuitenkin plussan puolelle. Hieno kokemus, hyvät järjestelyt ja oikein hyvät varusteet olympiakomitean puolelta. Suomen joukkueen pipo oli haluttu tuote päättäjäisten vaihtokaupassa. Sain pidettyä omani – kaksin käsin, naureskeli Emil Keränen.

Muutama päivä kotona Porvoossa auttaa palautumiseen. Seuraavaksi Emil Keränen lähtee harjoittelemaan ja kisaamaan Keski-Eurooppaan. Kisakuulumisia luettavissa näillä sivuilla.

Lake Placidin talviuniversiadeihin osallistui 1600 urheilijaa. Edustettuna oli 50 maata. Suomen joukkueessa oli 22 urheilijaa ja melkein sama määrä johtoa, valmennusta ja huoltoa. Alppihiihtoporukkaan kuuluivat vas. Sami Merisalo, valmentajana, Emil Keränen, Niklas Järvikare ja Fanny Rintanen.

Lisää universiadeista olympiakomitean sivuilta

Universiadit on kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton FISUn (Federation Inrternationale du Sport Universitaire) alainen monilajinen urheilutapahtuma. Universiadeissa kilpaillaan erikseen kesä- ja talvilajeissa. Universiadeihin voi osallistua korkea-asteella (yliopistot, ammattikorkeakoulut) opiskeleva urheilija, joka on iältään 17-25 -vuotias. Kisat järjestetään kahden vuoden välein, parittomina vuosina.

Kesäuniversiadeja on kilpailtu vuodesta 1959 lähtien. Ensimmäiset talviuniversiadit järjestettiin Torinossa vuonna 1960. Suomi on isännöinyt talviuniversiadeja kertaalleen, kun vuonna 1970 järjestettiin Rovaniemellä Polaruniversiadeiksi kutsuttu tapahtuma. Universiadit ovat Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön alaista toimintaa. Kisoihin valitut urheilijat ovat lajiliittojen maajoukkueisiin tai valmennusryhmiin kuuluvia urheilijoita, joiden tavoitteet ovat kansainvälisellä tasolla.

Suomalaisista alppihiihtäjistä mitalisijoille ovat päässeet: Ulf Ekstam SL-kulta 1962 Villars Sveitsi, Petri Heikkala SL-hopea 1995 Jaca Espanja, Tommi Viirret GS-pronssi 2003 Tarvisio Italia, Joonas Räsänen SL-kulta 2014 Pozza di Fassa Italia ja Nea Luukko SG-hopea 2017 Almaty Kazakstan.